Heittelehdin noin tunnin ajan auton tavaratilassa, kun se syöksyi pitkin öisiä Transnistrian maanteitä. Lopulta kuljettaja jarrutti voimakkaasti, ja auto pysähtyi. Minulle annetun lääkkeen vaikutus oli asteittain lakannut pomppuisen matkan aikana, ja oloni alkoi olla normaali. Auton takaovi tempaistiin auki, ja minua viittilöitiin nousemaan ulos. Kävelin kahden miehen saattelemana kohti hämärästi valaistua rakennusta, joka näytti uusklassisesta tyylistä päätellen olevan peräisin ajalta, jolloin seutukunta kuului keisarillisen Venäjän alaisuuteen. Rakennustaiteen yksityiskohdat eivät tosin tässä vaiheessa erityisesti kiinnostaneet minua. Sanaakaan sanomatta miehet johdattelivat minut sisälle rakennukseen, jossa minut lukittiin pieneen huoneeseen, johon vei ovi eteishallista.
Huoneessa oli kaltereilla varustettu ikkuna, josta oli näkymä talon takapihalle. Päättelin huoneen olevan jonkinlainen pidätysselli. Sen yhteydessä oli erillinen WC. Sillä aikaa kun käytin tämän pienen eriön mahdollisuuksia hyväkseni, huoneeseen oli tuotu tarjottimella muutamia juustovoileipiä sekä lasi viiniä. Leipiä ahmiessani - en ollut syönyt moneen tuntiin - mietin, onkohan kyseessä viimeinen ateriani. Ehkä vangitsijani siksi tarjosivat minulle viiniä. Tai ehkä juoman valitseminen johtui vain siitä, että alue on viininviljelyseutua.
Yhtä asiaa ihmettelin. Nimittäin sitä, että minulle ei ollut vieläkään annettu vaatteita. Mitä vangitsijani oikein aikoivat. Onneksi huone oli lämmin, joten alastomuus ei aiheuttanut kuin nolon tunteen. Päivän koettelemuksia miettiessäni heittäydyin huoneen ainoalle vuoteelle jonka päällä oli nuhjuinen patja ja paksu höyhentyyny. Mitä muutakaan olisin voinut tehdä. Nukkumisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä tulevan kohtaloni miettiminen hermostutti. Enkä sitä paitsi saa hyvin nukutuksi, jos valot palavat. Huoneen lamppua ei saanut sammutettua.
Tunnin tai kahden ajan vuoteella kieriskeltyäni säpsähdin siihen, kun ulkoa kuului pihaan ajavan auton ääni. Ovia avattiin ja kuulin miesten puhetta. Olin kuulevinani myös naisen äänen. Ulko-oven avaamisesta tiesin, että seurue tuli sisälle taloon. Eteisessä käytiin vielä jonkin aikaa kiivasta keskustelua, kunnes askeleet lähestyivät huoneeni ovea ja se aukaistiin. Oviaukossa seisoi sama mies, joka oli lukinnut minut sisälle. "Saat vieraita", hän sanoi murteellisella englanninkielellä ja vetäisi oven reunan takaa näkyviin alastoman naisen. Amelian. Seurueen kaksi muuta mistä hörähtivät nauramaan.
Ovi jysähti kiinni, ja Amelia jäi seisomaan keskelle huonetta. Hänen hiuksensa olivat sekaisin, ja hänellä oli lievä ruhje vasemmassa silmäkulmassa. Hänen huulessaan oli haava, josta vuoti verta. Hän näytti itkeneeltä ja tuntui olevan pois tolaltaan.
Kohteliaana miehenä pomppasin ylös sängyltä tarkoituksenani luovuttaa huoneen ainoa istumapaikka naiselle, joka oli yllättäen ilmestynyt seuraani. Amelia ei tuntunut reagoivan eleeseeni mitenkään, joten tein aloitteen ja kysyin häneltä, haluaisiko hän istua. Amelia säpsähti kuin olisi herännyt unesta, vilkaisi sänkyä ja asettui sen reunalle istumaan jättäen tilaa myös minulle. Arastelin hieman alastoman naisen lähelle menemistä, kunnes Amelia viittasi kädellään minua istumaan. Muutamaan minuuttiin emme sanoneet toisillemme mitään vaan pelkästään istuimme paikallemme aivan kuin jotain odottaen.
Hiljaisuus alkoi tuntua kiusalliselta, joten kysyin Amelialta, haluaisiko hän puhdistaa vammojaan raanavedellä. Vessassa oli nimittäin raana ja lavuaari. Amelia otti ehdotukseni kiitollisuudella vastaan ja tuntui viipyvän mukavuuslaitoksessa ikuisuuden niin kuin naisilla monesti on tapana. Lopulta hän tuli ulos ovesta ja käveli viereeni istumaan. Nyt hän näytti paljon paremmalta kuin silloin, kun miehet olivat työntäneet hänet huoneeseeni. Hän oli harjannut hiuksensa ja puhdistanut kasvonsa niin, että niissä olevia vammoja tuskin enää näkyi. Hän vaikutti muutenkin puhtaalta ja raikkaalta olosuhteet huomioon ottaen. Kun hän oli istunut viereeni, kysyin häneltä, oliko häntä pahoinpidelty. Hän vastasi myöntävästi mutta lisäsi, että syy oli ollut osittain hänen itsensä. Hän oli väittänyt kuulustelijoilleen vastaan ja alkanut kinastella heidän kanssaan. Täkäläisessä kulttuurissa ei naiselle sallita sellaista.
"Meidät hirtetään huomenna", Amelia sanoi istuttuamme hetken hiljaa yhteisellä vuoteellamme.
Säpsähdin ja menin todennäköisesti aivan valkoiseksi järkytyksestä.
"Kai sinä sen tiesit. Vai luulitko, että saat lentolipun kotiin", Amalia sanoi kolkosti naurahtaen.
Meni aikaa ennen kun sain sanottua sanaakaan. Kun lopulta selvisin pahimmasta järkytyksestäni, kysyin häneltä, miten hän tiesi asiasta.
"Siitä päätettiin oikeudessa. Sinut tuomittiin poissaolevana, kun et sattunut olemaan paikalla. Saimme kuolemantuomion vakoilusta ja valtionvastaisesta vehkeilystä. Minut taidettiin tuomita maanpetoksestakin. Sama se, mistä tuomiot annettiin. Täkäläinen järjestelmä tuomitsee mistä haluaa. Jos ei ole sopivaa lakia, sellainen keksitään."
Ihmettelin, mikä ihmeen tuomioistuin antaa tuomioita syytettyä kuulematta. Amelia selitti, että alueella on monenlaisia tuomioistuimia. Suurin osa ulkomaailmaa ei tunnusta Transnistriaa edes itsenäiseksi maaksi, joten oikeuslaitoskin on mitä sattuu. Meidät oli tuominnut joku huumemafialle palveluksia tekevä paikallinen tuomari. Tuomio on kuitenkin pelkkä muodollisuus. Siitä oli päätetty jo etukäteen. Mafia haluaa meistä eroon, ja se on ainoa asia, millä on merkitystä. Amelia selitti, että keskushallituksen valta on alueella hyvin vähäinen, ja sen vuoksi mafia muodostaa ikään kuin valtion valtioon - joka itsekään ei ole oikea valtio.
Kysyin Amelialta, missä vaiheessa hänet oli riisuttu, ja miksei meille ole annettu vaatteita. Amelia selitti, että hänen vaadittiin riisuutuvan vasta oikeudenkäynnin jälkeen ennen kuin hänet tuotiin autolla rakennukseen jossa olimme. Huuleen tullut haava syntyi silloin, kun hän vastusti vaatteiden luovuttamista. Lopulta hänen oli kuitenkin annettava periksi. Amelia selitti, että alasti riisuminen on paikallisessa kulttuurissa osa nöyryyttävää rangaistusta, jonka tulemme kokemaan. Väestö suhtautuu alastomuuteen äärimmäisen häpeillen, sillä onhan alue entisiä ortodoksisen Venäjän ja Ottomaanien valtakunnan alusmaita. Tästä syystä alasti teloittaminen yleisön edessä katsotaan äärimmäisen nöyryyttäväksi tavaksi tappaa ihminen. Juuri tätä mafia haluaa. Hirttämisemme toimii yleisenä pelotteena.
"Aiotaanko meidät hirttää alasti?", sain kysytyksi. "Onko paikalla yleisöä?" Tämän sanottuani lysähdin kasaan, ja tuntui että oksennan minä hetkenä tahansa. Ajatus teloituksesta oli niin ahdistava, että koin jonkinlaista heikotuksen tunnetta. Olisin varmaan pyörtynyt ellen olisi jo ollut puolimakaavassa asennossa.
Olin joskus miettinyt, miltä kuolemaan tuomituista tuntuu viettää viimeinen yönsä. Nyt tiesin sen omakohtaisesti, vaikka halusin vieläkin uskoa, että kaikki olisi vain pahaa unta. Yhdessä asiassa tilanteeni sentään oli erilainen kuin useimpien kohtalotovereitteni. Minulla ei ollut päälläni vanginpukua niin kuin tavallisilla vangeilla. Minulla ei ollut päälläni mitään. Ja vieressäni kapealla pidätyssellin sängyllä makaili alaston nainen. Tilanne oli kokonaisuudessaan kuitenkin sellainen, että alastomuutta ei halunnut miettiä siinä mielessä kuin sitä ehkä muissa olosuhteissa ehkä miettisi. Kun hirttosilmukka uhkaa, seksuaaliset fantasiat eivät ole päällimmäisinä mielessä. Tämä päti meihin molempiin.
Kukapa haluaisi tuhlata viimeisen yönsä nukkumiseen, kun aamulla odottaa ikiuni. Niinpä mekään emme paljon nukkuneet vaan keskustelimme kaikesta mahdollisesta hyvin avoimesti. Mitäpä sitä tässä vaiheessa enää henkilökohtaisia asioitakaan salailemaan. Amelia kertoi, ettei häntä edes kiinnostaisi seksi miehen kanssa, sillä hänellä on ollut naisystäviä. Hän on lesbo. Yhden kerran hän on seurustellut miehen kanssa, koska tällöin hän ei vielä ollut varma seksuaalisesta suuntautumisestaan. Sen jälkeen kun asia valkeni hänelle, miehet eivät ole kiinnostaneet.
En tiennyt miten Amelian yllättävään tunnustukseen olisi pitänyt suhtautua. Ei kai mitenkään. Homo tai lesbo tai vaikka trans. Onko siellä tällaisella hetkellä merkitystä.
"Mutta jos haluat viimeisenä yönäsi minua, en pane vastaan", Amelia tokaisi yllättäen samanlaisella huolettomuudelle kuin jos hän olisi sanonut, että jos haluan vettä, hän voi tuoda minullekin lasillisen. Säpsähdin tällaista yllättävää tarjousta ja vastasin, että ei minulla ole mitään sellaista mielessäni, Amelian ei tarvitse pelätä.
"Mutta jos muutat mielesi, niin sama minulle", Amelia jatkoi. "Täytyyhän miehen saada toteuttaa viimeinen toiveensa", hän lisäsi naurahtaen samanlaisella kolkolla äänellä kuin silloin, kun hän kertoi kuolemantuomioistamme. Vastaisin, että ei minulla todellakaan ole mitään sellaisia aikeita.
Vaikka minulle ei tilanteesta johtuen todellakaan ollut minkäänlaisia suunnitelmia Amelian suhteen, hänen erikoinen tarjouksensa - jos sitä sellaisena voidaan pitää - jäi kummittelemaan mieleeni. Tarkkailin Amelian vartaloa ja mietin, että joissakin toisissa olosuhteissa voisin kokea kiinnostuksen tunnetta sitä kohtaan. Tällä hetkellä kuitenkin tuntui, että mikään kiihoke ei saisi minua kiinnostumaan yhdestäkään naisesta seksuaalisessa mielessä. Mielessäni väikkyvä hirttosilmukan kuva sammutti tehokkaasti kaikki tuon tyyppiset ajatuksen idut.
Vaikka Amelia ei minua tuolla hetkellä naisena kiinnostanutkaan sanan tavanomaisessa merkityksessä, nostin jossakin vaiheessa käteni hänen päälleen ja aloin tunnustella sormillani hänen vartalonsa yksityiskohtia. Syynä oli osittain se, että sänky oli kapea, ja jossakin kättä oli pidettävä. Yleinen turtumus ja aamulla odottavan kohtalon pelko puolestaan sai aikaan "millään ei ole mitään väliä" tunnelman, joka salli suunnittelemattomien tekojen tekemisen. Minulla ei ollut mitään tarkoitusta tai taka-ajatusta, kun annoin sormieni vaellella Amelian siloisen vatsan päällä. Toimintani oli pelkkää hermostunutta ajankulua.
Olin ilmeisesti vajonnut jo melkein puoliuneen huoneen lämmössä, kun sormeni yhä seikkailivat Amelian iholla. Tunsin hänen vasemman rintansa alapinnan, jonka kohdattuani annoin sormieni hitaasti siirtyä rinnan päälle tunnustelemaan reunoilta pehmeää mutta keskeltä kovaa nänniä. Tuntui, että se kovettui, kun sormeni osuivat siihen. Amelia hätkähti samalla hieman. Puristin kämmeneni kiinni, niin että koko rinta jäi otteeseeni. Se oli pehmeä ja lämmin, ja siitä kiinni pitäminen tuntui mukavalta. Tässä vaiheessa huomasin ensimmäisen kerran itse reagoivani Amelian naisellisiin muotoihin niin kuin mies normaalitilanteessa reagoi. Aloin tuntea veren virtaavan alavatsassani olevaan elimeen, jota olin vasten tahtoani joutunut esittelemään transnistrialaisessa yökerhossa niin, että vieläkin inhotti. Esiintymisestä oli todellakin ollut seksuaalinen nautinto kaukana, vaikka toisin olisi voinut "kuvasta" päätellä. Mutta nyt tilanne oli erilainen.
Siirsin käteni hiljalleen takaisin Amelian vatsan päälle ja annoin sen valua hitaasti kohti alavatsaa. Vaikka Amelian vatsanahan siloinen iho ei vähäisessäkään määrin muistuttanut Saharan karkeaa hiekkaa, kuvittelin olevani Saharan autiomaassa lähestymässä keidasta, jossa kasvaa palmuja. Jännitin, milloin kohtaisin ensimmäisen palmun. Siirsin kättäni millin kerrallaan kohti Amelian jalkoja. Lopulta odotukseni palkittiin, ja tunsin ensimmäiset häpykarvat sormieni välissä. Käänsin hieman kasvojani, jotta näin mitä olin tekemässä. Annoin sormieni haroa karvoitusta, joka monilla eteläisten maiden naisilla on tumma ja tuuhea, elleivät he leikkaa sitä. Amelialla karvoitus oli lähes luonnontilassaan ulottuen jonkin verran reisienkin päälle. Amelia ei ollut ilmeisesti ajanut viime aikoina bikinirajojaan. Tunnustelin karvoituksen reunoja eri suunnissa, jolloin Amelia hieman hytkähteli. Sormeni kutittivat häntä.
Aika kului ja sormeni jatkoivat seikkailuaan. Amelian tumman alapään karvoituksen harominen ja silittäminen toi väkisinkin mieleeni tietynlaisia ajatuksia, joiden seurauksena oma alapääni reagoi niin kuin sen tämän tyyppisissä tilanteissa kuuluukin reagoida. Penikseni sojotti kivikovana kohti vatsaani. Näin kova en muistanut sen olleen edes silloin, kun sitä totuusseerumilla kiihotettiin. Amelia huomasi tilani, kun penikseni hipaisi vahingossa hänen reittänsä. "Sano vain jos haluat", hän huomautti rikkoen yli puoli tuntia kestäneen hiljaisuuden. Mumisin jotakin epämääräistä ja kohottauduin osittain Amelian päälle makaamaan. Tarkoituksenani ei ollut tarttua hänen tarjoukseensa, jota hän sitkeästi toisti, vaan pelkästään tunnustella hänen sileää ihoaan poskeani vasten.
Makaisin pää Amelian vatsan päällä niin, että tunsin hänen pehmeän ihonsa oman poskeni ihoa vasten. Hän tuoksui raikkaalta, mikä tuntui ihmeelliseltä kaiken kokemamme jälkeen. Olimmehan sentään olleet likaisen pakettiauton tavaratilassakin. Muistin, että Amelia oli viipynyt WC:ssä kauan. Ehkä hän oli pessyt itsensä kokonaan.
Kasvoni olivat Amelian jalkojen suuntaan, joten näin silmieni edessä hänen tuuhean mustan karvoituksensa. Koin tuolla hetkellä onnellisuutta siitä, että olin vanhanaikainen mies, jolle kultaisen kolmion salat voittavat mennen tullen sen mitä posliinikaupassa olisi tarjolla. Annoin kasvojeni siirtyä lähemmäksi Amelian jalkoja, jolloin tunsin ensimmäiset karvat poskeani vasten. Aamulla odottava hirttosilmukka oli kadonnut mielestäni, ja ajattelin vain sitä hetkeä, jota elin. Siirsin vielä lisää päätäni kohti Amelian varpaita niin, että hänen karvoituksensa oli suoraan poskeani vasten. Tällaisella lämpimällä tyynyllä maatessani tunsin oloni yllättävän rauhalliseksi ja levolliseksi, mitä ei tosin jalkovälistäni tököttävästä täyteen mittaansa paisuneesta sukupuolielimestäni olisi voinut päätellä. Nautiskelin tilanteesta ja olin paikallani tekemättä mitään.
"Tulehahan tänne ylemmäksi", Amelia tokaisi yllättäen ja herätti minut päiväunelmistani ihanalla pörrötyynylläni. Kohotin päätäni ja hivuttauduin niin, että kasvoni olivat vasten Amelian kasvoja. Olin koko ajan ollut sitä mieltä, että hän on tumma kaunis romanialainen nainen. Katsellessani hänen terävää nenäänsä ja paksuja huuliaan ja sileitä poskipäitään olin entistä vakuuttuneempi asiasta. Ihmettelin itsekin, miksi en ollut ihastunut häneen jo heti tavatessamme.
"Tiedän, mitä sinulla on mielessäsi", Amelia kuiskasi ja suuteli minua suulle. Samalla tunsin kuinka hänen sirot sormensa ja terävät kyntensä puristuivat jäykistyneen penikseni ympärille. Epämääräinen ääni "uuh" pääsi huuliltani, kun Amelia kiristi nyrkkiään ja tunnusteli sormillaan penistäni. Asiaa sen enempää miettimättä annoin omien sormieni uppoutua hänen häpykarvoituksensa sekaan. Tunsin hänen häpyhuulensa etusormeni pinnalla, ja lesbo tai ei, Ameliakin oli tässä vaiheessa selvästi kiihottuneessa tilassa. Hänen häpyhuulensa olivat kuumottavat ja pehmeän paksut. Liikuttelin sormiani hänen klitoriksensa ympärillä, mistä hän tuntui pitävän.
"Nouse päälleni, tehdään se", Amelia vaati, kun olin jonkin aikaa touhunnut sormillani hänen herkissä ruumiinosissaan. Tässä vaiheessa en enää miettinyt mitään vaan antauduin viettieni vietäväksi. Menin istumaan hajareisin hänen jalkojensa päälle ja käännyin siitä häntä kohti niin, että sain ohjattua penikseni hänen emättimensä suulle. Liikuttelin sitä muutaman kerran ylös ja alas hieroen Amelian herkkiä alueita. Hän nyökkäsi päällään, jolloin sijoitin penikseni kärjen oikealle kohdalle ja painoin kivikovan elimeni hänen sisäänsä.
"Uuh", sain taas vain sanottua, kun tunsin hänen lämpimän kostean emättimensä ympäröivän penikseni pintaa. Tältä siis tuntuu romanialainen nainen sisältä päin, mietin itsekseni ja aloin toimia niin kuin luonto on miehiä opettanut tällaisissa tilanteissa toiminaan. Samalla kun työntelin kaluani hänen sisäänsä lantioni voimakkailla liikkeillä, liikuttelin sitä myös ylä- ala -suunnassa, jotta Amelian häpykielikin saisi osansa. Sen stimuloiminenhan orgasmin lopulta aiheuttaa. Tiesin, että itselläni oli joskus ongelmia yhdynnän viemisessä loppuun, joten halusin edes Amelian saavan kaiken sen nautinnon, jonka hänelle pystyn tuottamaan. Olihan tämä ehkä hänen viimeinen yhdyntäkokemuksensa. Ja minun myös.
Muutaman minuutin kuluttua Amelia alkoi vaimeasti äänellä samalla kun hän veti minua lähemmäksi itseään. Kiihdytin tahtia ja hetken päästä tunsin kuinka Amelian emätin supisteli penikseni ympärillä orgasmin merkiksi. Olin jo aikeissa lopettaa, ja luopua tavoittelemasta itse laukeamista, mutta tilanne tuntui sen verran kiihottavalta, että jatkoin työntöjä vetäen samalla polvillani Amelian jalat yhteen, jolloin työnnöistä tuli tiukempia. Tunsin kuinka alavartalossani alkoi tuntua laukeamista edeltävä kihelmöinti. Verenkierto vilkastui koko kehossani, ja olin varmaan jo aivan punainen kasvoiltani. Tuntui, että olin lopulta kuin täydellä vauhdilla käyvä höyrykone. Mutta vauhti auttoi. Tunsin kuinka laukeamisen hetki läheni. "Aaaah", huokaisin, kun lopulta tunsin vatsanpohjassa tuntuvien kouristusten alkavan ja siemenesteen purkautuvan peniksestäni. "Aah, miltä tämä tuntuukaan", mumisin itsekseni kotimaisella kielellä, jota Amelia ei ymmärtänyt.
Makaisimme vähän aikaa osia alavartaloistamme sisäkkäin kunnes vedin jo hieman veltostuneen penikseni Amelian emättimestä. Amelia pyyhki ulos valuvaa spermaa sormiinsa ja litsaili sitä käsissään pyyhkien sen lopulta otsaansa ja nenänsä päälle. Hän hymyili ja näytti onnelliselta. Aikaisemmin yöllä oli tuntunut vielä siltä, että emme saisi nukuttua koko yönä. Hetken päästä nukuimme kuitenkin kuin viattomat pikkulinnut huomisesta huolta tuntematta.
Kertomus jatkuu...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti